Diagnoosit -> Jättisoluarteriitti

Jättisoluarteriitti

ICD-10: M31.6
OMIM: 187360

Muut nimet: temporaaliarteriitti, ohimovaltimon tulehdus, ohimovaltimotulehdus, Hortonin arteriitti, latinaksi: arteritis temporalis, ruotsiksi: temporalarterit ja jättecellsarterit sekä englanniksi: temporal arteritis ja giant cell arteritis (GCA) 

Jättisoluarteriitti kuuluu suurien ja keskisuurien verisuonien tulehdussairauksiin. Jättisoluarteriitissa valtimon seinämä tulehtuu. Sana jättisolu viittaa immuunisysteemin solukertymiin ns. granulomatoottiseen tulehdusreaktioon osallistuviin jättisoluihin, joita on tulehtuneen suonen seinämässä ja jotka näkyvät siitä otetussa koepalassa. Koska tyypillinen tulehduspaikka on ohimovaltimo, puhutaan myös temporaaliarteriitista. Tulehdusta voi esiintyä myös muissa valtimoissa, tavallisimmin ulommassa kaulavaltimossa tai sisemmän kaulavaltimon kallonulkoisissa haaroissa, mutta myös aortankaaren suurissa valtimoissa, kuten solis- tai nikamavaltimoissa. 

Vaskuliiteista

Sana vaskuliitti on johdettu latinan sanasta vasculum, joka tarkoittaa suonta ja sanapäätteestä itis, joka tarkoittaa tulehdusta. Vaskuliitti tarkoittaa siis verisuonitulehdusta.

Monet vaskuliitit ovat autoimmuunisairauksia, joissa kehon immuunijärjestelmä kääntyy toimimaan itseään vastaan sen sijaan, että se suojelisi kehoa ulkopuolisilta hyökkääjiltä.

Vaskuliiteissa hyökkäys kohdistuu verisuonten seinämiin. Ne tulehtuvat ja vaurioituvat. Suoneen alkaa kertyä hyytymiä, jotka aiheuttavat ahtaumia ja tukoksia. Tästä seuraa verenvuotoja ja kuolioita verisuonten ravitsemissa kudoksissa. Verenkierron mukana paikalle kulkeutuvat tulehdussolut pääsevät verisuonen seinämän läpi ja aiheuttavat lisävaurioita verisuonissa ja niitä ympäröivissä kudoksissa. Tulehduspaikasta riippuen siitä seuraa erilaisia oireita.  

Vaskuliitit luokitellaan ensisijaisesti vaurioituneiden verisuonten koon mukaan. Suuri osa vaskuliiteista on harvinaisia ja niiden syntytapa on useimmiten tuntematon. Ne eivät ole suoraan periytyviä, mutta alttius sairastua niihin voi periytyä. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi ympäristötekijä, joka laukaisee sairauden. 

 Kirjoittaja:  Jaana Hirvonen, Suomen Reumaliitto ry, Lääketieteellinen asiantuntija: Professori Tom Pettersson, HUS, 2015.